Poliittiset näkemykseni

Lähdin politiikkaan mukaan koska…

…minä haluan olla kansalaisen viestinviejänä eduskuntaan.
…välitän kansalaisten/kuntalaisten hyvinvoinnista, en pelkästään omasta itsestäni.
…olen kuunnellut 20-vuotta ihmisten valitusta kahviloissa, baareissa, toreilla ja milloin missäkin. Sitä samaa laulua tulee aina, että miksi tässä maassa on asiat niin ja miksei tuokin asia voisi olla näin, ja niihin epäkohtiin pyrin vaikuttamaan. En ole yhden, kahden tai kolmen asian puolesta, vaan kansan viestinvälittäjänä ja olenkin listannut jo joitain niitä asioita mihin pitää saada muutoksia, lista on loputon mutta sen perkaaminen pitää aloittaa.

Opiskelijat, eläkeläiset ja muut pienituloiset

Ajan köyhien, vähäosaisten etuja, ja tunnen kuuluvani itse siihen samaan porukkaan. Tiedän miltä tuntuu, kun perheessä joudutaan laskemaan jokainen euro, eikä ruokakauppaan voi mennä, jos et ole ensin laskenut sitä mihin kaikkeen sinulla riittää rahat. Opiskelijoille ja eläkeläisille pitää saada paremmat tuet, jotta heidän/meidän ei tarvitsisi elää köyhyysrajan alapuolella. Omat kansalaiset aina ensin, sen jälkeen vasta katsotaan sitä, että onko varaa elättää muista maista tulleita. Kun olin töissä, tienasin verojen jälkeen noin 1800e/kk, siitä meni asumiskuluihin yli tuhat euroa kuukaudessa. Täällä maaseudulla lapsiperheissä auto on lähes välttämätön ja monessa perheessä pitää olla kaksikin autoa, niin autoihin menee myös paljon rahaa. Julkisella kun et pääse kulkemaan tarpeeksi jouhevasti naapurikuntiin, koska monesti työpaikat ja muut palvelut sijaitsevat usean kymmenen kilometrin päässä. Työssäkäynti on myös haastavaa, koska joudut miettimään sitä, että mistä saat polttoaineisiin rahaa, jotta pääset tienaamaan sitä tiliäsi, jolla sitten maksat kuukausittaiset kustannukset elämiseen ja oravanpyörä on sitä myöten valmis. Nämä tuloerot pitäisi olla reilusti pienemmät, joten alinta palkkatasoa pitäisi hivuttaa ylöspäin, ja ylintä johtoportaan palkkatasoa alemmas.

Omaishoidon edellytykset on turvattava.

Omaishoito koskettaa kuitenkin lähes jokaista jossain vaiheessa elämää, joko omaishoitajana tai sitten hoidettavana. Omaishoito tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata omaishoitajan jaksaminen tarkoituksen mukaisilla palveluilla, riittävillä palkkioilla ja vapailla.

  • Työelämän ja omaishoidon yhteensovittaminen on tuettava
  • Riittävät määrärahat, yhteiset tukikriteerit sekä suurempi omaishoidon tuki, tai verotuksen kevennystä, tai jopa kokonaan verovapaaksi
  • Omaishoitajien jaksamista on tuettava

Kuntien pitää pystyä paremmin tukemaan omaishoitajia, niin lasten kuin aikuistenkin omaishoitajia. Omaishoidon vapaat eivät toteudu aina kuten haluaisi, niistä pitää kuntien pystyä paremmin tarjoamaan se mitä omaishoidon sopimuksessa on jo luvattu. Omasta kokemuksesta tiedän kertoa, että täällä Joutsassa ne yleensä onnistuvat, mutta toisinaan on haasteita eikä tahdo saada kotiin sitä hoitajaa, vaan lapsia pitää kuskata paikasta A paikkaan B. Eli hoitajia on kaksi, joista päiväaikaan oleva hoitaja vie sitten hoidettavan yöksi eripaikkaan eri hoitajalle ja hakee sieltä taas aamulla. Omaishoitajien jaksamista pitää tukea ja antaa sellaiset omaishoidonvapaat, että hoidettavaa ei tarvitse viedä kesken kaiken eri paikasta toiseen paikkaan, vaan hoito tapahtuisi yhdessä paikassa koko vapaan jakson ajan.

Maaseudun palvelut

Pienten kylien palvelut vähenevät kokoaika, ja siirtyvät lähemmäs isompia asuinalueita, tai jopa kokonaan kunnan alueelta pois lähimpiin kaupunkeihin. Maaseutujen peruspalvelut pitää säilyä, tarkoitan lähinnä apteekit, kyläkaupat, postinpalvelut yms. päivittäiseen elämiseen tarvittavat palvelut.

Tieverkosto ja yksityisautoilu

Keski-Suomen, ja etenkin useiden kuntien sivukylien tiestö on nykyään julmetun huonossa kunnossa, varsinkin ELY-keskuksen hallinnoimat tiet. Liikenteeseen pitää muutenkin panostaa, ykkösprioriteettina liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus. Liikenne ja tiestö luo kuitenkin perusedellytykset ihmisten liikkumiselle, sen vuoksi näihin on syytä panostaa.


Liikenneinfran kehittäminen hiipuu Suomessa; Ruotsi jatkaa kasvu-uralla.
Liikennejärjestelmän 12 vuoden kehittämisohjelma tehdään Ruotsissa neljän vuoden välein, tähän malliin pitää myös Suomen päästä. Esimerkiksi Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma on päivitetty viimeksi marraskuussa 2012, ja sen aikajänne kestä vuoteen 2035.
Yksityisautoilun verotusta pitää keventää, koska autoilu on kuitenkin osalla se ainoa mahdollisuus liikkua, eikä siitä tarvitse rangaista korkeilla verotuksilla.

Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsin liikennepolitiikasta.
Yksityisteiden tuki on ollut Suomessa samalla tasolla vuodesta 2013, Esimerkiksi yksityisteiden tuki on Ruotsissa kolminkertaisesti Suomeen verrattuna, ja suhteutettuna Suomen talouden kokoon se on
66M€ kun Suomessa se on 21M€.

Suomen liikennejärjestelmän suunnitteluhorisontti on 6-7 vuotta, kun se Ruotsissa on noin 12-vuotta.
Suomessa on ns. elinkaarimallirahoitus, Ruotsi hyödyntää joustavia rahoitusmalleja kolme kertaa enemmän kuin Suomi, käytössä on budjetin sisäinen lainamalli, eli infrainvestointien menot näkyvät budjetissa silloin, kun valtionkonttorilta otetun lainan lyhennykset ja korot erääntyvät.

Suomi verottaa autoilua selvästi Ruotsia enemmän suhteutettuna kansantalouden kokoon

  • Ruotsi käyttää autoilusta kerättävistä veroista 50% perusväylänpitoon ja liikenneinfrainvestointeihin.
  • Suomi käyttää vastaavasti vain 16 % autoilusta kerättävistä verotuloista.
  • Polttoaineverotus on melkein sama kuin ruotsissa, bensavero on 9% korkeampi Suomessa, tätäkin voidaan mielestäni vähän laskea jotta autoilu on mahdollista pienituloisille ja varsinkin maaseudulla oma auto on lähes välttämättömyys.

Työttömyys – Aktiivimalli alas

Ihmisten sorsiminen ei ole mistään kotoisin, esimerkiksi tämä aktiivimalli, jolla kansalainen pakotetaan hakemaan työtä mihin hänellä ei ole edes koulutusta niin ei ole järkeen käypää. Kyllä tekevälle töitä löytyy, kunhan ihminen tuntee itsensä arvostetuksi työmarkkinoilla, niin siitä se lähtee.

Petoeläinten kaatolupia lisättävä

Koirasudet eivät kuulu Suomenluontoon, suurpetojen kaatolupia lisättävä. Maaseudulla asuvien turvallisuus taattava. Metsästyskoirien ja karjan saatava olla turvallisesti luonnossa/laitumilla. Maaseuduilla osa koululaisista joutuu talsimaan aamuhämärissä pientä metsätietä pitkin pysäkille, josta koulukyyti tulee oppilasta hakemaan. Entä jos matkalla tuleekin vastaan susi ja petoeläin yllättää ja käy koululaisen kimppuun.

Metsästäjien aseenkantolupiin on saatava helpotusta, mielestäni jo 15-vuotiaana saatu aseenkantolupa ja sitä kautta aloitettu metsästys harrastus saa varmuutta aseen käsittelyyn.